Mielipiteeni suvaitsevaisuudesta ja tasa-arvoisesta avioliittolaista

”Tämä mitä nyt kirjoitan ei edusta kaikkia kristittyjä tai edes kaikkia kristillisdemokraatteja. Ennemminkin kirjoitukseni edustaa perinteistä kristillistä näkemystä. Tarkoitukseni ei ole tuottaa mielipahaa kenellekään, vaan tuoda julki perusteluja perinteisen avioliittokäsityksen puolesta siten, että voin seistä sanojeni takana.

Suvaitsevaisuus tai ennemminkin suvaitsemattomuus kuuluu avainteemoihin tasa-arvoisen avioliittolain ympärillä. Termillä ”tasa-arvoinen avioliittolaki” voi hämätä kansalaisia kannattamaan perjantaina 28.11.2014 eduskunnan käsittelyyn menevää ehdotusta. Mitä epätasa-arvoista on nykyisessä avioliittolaissa? Jos kannetaan huolta erilaisten seksuaalisten suuntautumisten oikeudesta solmia avioliitto, täytyy muistaa, että erilaisia seksuaalisia suuntautumisia on monia, eikä edes suvaitsevaisuuden puolesta kampanjoivat suvaitse heidän kaikkien oikeutta solmia avioliittoa.

Kristittyjä syytetään suvaitsemattomiksi, koska me vedämme rajan sille, mitkä seksuaalisuuden muodot ovat hyväksyttyjä ja mitkä eivät. Tosiasiassa kaikki vetävät rajoja. Kukaan ei hyväksy mitä tahansa. Rajanvetoa harrastavat kaikki, koska ilman sääntöjä katumme olisivat rauhankin aikana rauhattomia ja turvattomia. Raamattu osoittaa selvästi homoseksuaalisuuden olevan väärin ja tämän näkemyksen puolesta ollaan puhuttu jo varhaisista kirkkoisistä lähtien.

Tasa-arvoisen avioliittolain kannattajat vetoavat jossain määrin siihen, että homous on synnynnäistä, perimässä saatua. Monet seikat puhuvat tällaista käsitystä vastaan, on mm identtisiä kaksosia, jotka omaavat saman perimän, mutta joista toinen on homoseksuaali ja toinen ei. Toinen asia taas on se, että vaikka homoseksuaalisuus olisi synnynnäistä, se ei automaattisesti tee asiasta kannatettavaa. Ihmisillä voi olla muitakin synnynnäisiä piirteitä, joita emme kuitenkaan yleisesti hyväksy. Vaikka henkilö olisi saanut syntymälahjana aggressiivisuuteen taipuvaiset geenit, emme silti voi hyväksyä hänen väkivallantekojaan.

Tämän päivän eettinen opetus kumpuaa jostakin, jonka alkulähdettä emme tunne. Kuka siis päättää mikä on oikein ja mikä väärin? Jos jokainen yksilö saa itse päättää mikä on oikein ja mikä väärin, ei kukaan voi tuomita esimerkiksi Hitlerin tekoja, sillä silloin jokaisella olisi oikeus sanoa omaa toimintaansa oikeaksi. Yhteiskuntako? Silloin toinen yhteiskunta ei voi tuomita toisen yhteiskunnan tekoja vääriksi. Amerikkalainen yhteiskunta ei voisi tuomita natsisaksan tekoja. Olisiko se maailmanlaajuinen konsensus, jota esimerkiksi YK pyrkii edustamaan. Maailman konsensus päätti aikoinaan, että maailma on litteä ja vaimo on miehen omaisuutta. Jos yhteiskunta oli aikoinaan väärässä, mikä saa meidät luottamaan siihen nyt. Kristityt ovat perinteisesti uskoneet, että täytyy olla olento, joka ehdottoman moraalilain perusta ja tämä moraalilaki on ollut voimassa kaikkina aikoina kaikissa paikoissa, koskien kaikkia ihmisiä. Eli Jumalalla on oikeus sanoa mikä on oikein ja mikä väärin.”

Vastaa