”Naisen on jäätävä hoitamaan lasta!”

Näin sanoi Sirpa Selänne 7.2. MTV3:n ohjelmassa ”Yökylässä Maria Veitola”. Jos tämän olisi sanonut joku mies(poliitikko), niin Jumala häntä auttakoon. Ja Hänkin niin, että kukaan ei saa siitä avusta tietää…

Tasa-arvo on herkkä asia. Erityisen tietoisia siitä ovat he, jotka kokevat, että eivät saa sitä kokea. Biologinen fakta kuitenkin on se, että nainen synnyttää ja imettää syntynyttä lasta, koska mieheltä ei nämä onnistu. Ei toki aina onnistu naiseltakaan, mutta joka tapauksessa merkittävästi useammin kuin miehiltä keskimäärin.

Tämä biologinen fakta kuitenkin johtaa tasa-arvokysymykseen: millä tavalla lasten haluaminen ja lopulta saaminen, joka ei todella ole itsestäänselvyys, vaikuttaa työmarkkinoilla? Esimerkiksi Divest Groupin osakas Jari Kolehmainen nimeää tilanteen sen enempää kiertelemättä rekrytointeihin liittyvänä käsitteenä: lastentekoriski. Äitiyslomalle jäävä äiti maksaa työnantajalle vähintäänkin uuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen menevän ajan, sekä ajan jolloin uusi työntekijä ei vielä työskentele optimaalisen tehokkaasti.

Suomen Yrittäjät osaltaan vaatii vanhemmuuden kustannusten jakamiseen laajempaa rahoituspohjaa. Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa 22.9.2016 liittyen 1.4.2017 voimaan tulevan 2500 euron kertakorvauksen, jonka valtio maksaa yrittäjälle, jonka työntekijä jää äitiyslomalle, tämän olevan ”askel oikeaan suuntaan”. Elinkeinoelämän Keskusliitto ei vastannut tiedusteluuni, mutta lienee vastaamattakin selvää, että heille käy kaikki – kunhan – työnantajapuolen ei pidä maksaa mistään pennin jeniä.

Yksi vaihtoehto olisi se, että vastuu vanhemmuuden kustannuksista poistettaisiin työnantajilta kokonaan ja jollain tavalla tehtäisiin se yhteiseksi asiaksi verotuksen kautta. Akavan johtava asiantuntija Lotta Savinko ei lähtenyt tälle skenaariolle laskemaan edes hintaa tai veronkorotusten suuruutta, koska piti sitä niin epätodennäköisenä vaihtoehtona. Mikäli tulkitsin hänen lähettämäänsä kaavakuvaa oikein, koko potti maksoi vuonna 2015 1043 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 56 miljoonaa. Toisaalta Savinko toteaa myös, että työnantajille näitä kustannuksia merkittävämpi haaste on sijaisten hankkiminen ja perehdytys.Tilastotietoa vanhempainrahojen päivähoidon ja kotihoidon tuen kustannuk...

Lapsia syntyy Suomessa jo nyt hälyttävän vähän. Nähdäkseni merkittävimmät tekijät tähän ovat sopivan kumppanin löytymisen puute sekä huoli tulevaisuudesta. Määräaikaisista määräaikaisiin siirtyminen yleensä työttömyyden kautta ei ainakaan lisää uskoa tulevaisuuteen varsinkaan siinä määrin, että uskaltaisi ottaa riskiä uuden elämän ihmeestä, vaikka luonto voi silti löytää keinon. Sanokaa viisaammat, olisiko syytä kokeilla sittenkin tätä vanhemmuuden siirtämistä kokonaan yhteiseksi asiaksi?

Johan Savola
vpj, kunnallisvaaliehdokas
Turun Kristillisdemokraatit

Vastaa