Aihearkisto: asenteet

Turun kirkkopäivien bussimainos herätti pahennusta

Turussa järjestetään toukokuun 19.-21. päivä kirkkopäivät ja ohjelmaa on luvassa paljon. Toki mitä tahansa tapahtumaa pitää mainostaa, jotta se saavuttaa mahdollisimman suuren yleisen tiedon. Tänään kuitenkin eräs linja-auton kylki herätti pahennusta eräillä kristillismielisillä nettiforumeilla.

Se, mikä pahennusta luonnollisesti herätti, oli lähes paljasvartaloinen nainen. Eihän semmoinen ja kirkko sovi yhteen!

Olen eri mieltä. Olen eri mieltä siksi, että se mikä jäi monilta huomaamatta, oli mainoksen tyylikeino. Mainoksessa jäljiteltiin normaalia katumainontaa, jonka päälle oli ikään kuin graffitilla tehty kommentti: ”Sä oot hyvä just sellasena kuin oot”. Kommentin oli allekirjoittanut ”Jezuz”.

Minä näin kuvassa naisen, joka yrittää kaikin mahdollisin keinoin miellyttää jotain mielitettyään miestä. Hänen Facebook-kuvaansa Jeesus, jos tänään eläisi meidän keskellämme, kuten silloin 2000 vuotta sitten, saattaisi kirjoittaa juurikin nuo sanat: Sinä kelpaat sellaisena kuin olet. Etenkin ilman photoshoppia.

Minä ainakin ajattelin mennä Kirkkopäiville. Tule Sinäkin!

Johan Savola
varapuheenjohtaja
Turun Kristillisdemokraatit

Kuva linja-autosta: Kari Helander (c)

Kaljanmyyntikielto klo 21 jälkeen on kassatyöntekijän vika?

Kävin edellisviikon torstaina kotimatkallani Prisman kautta. Kassalle tullessani oli käynnissä episodi, jossa mieshenkilölle ei voitu myydä alkoholituotteita, koska kello oli jo yli 21. Lopulta mies tiuskaisi, että ”nämä (tölkit) jää sitten tähän” ja lähti matkoihinsa. Onhan se nyt kärsimystä, jos ei kiirastorstaina saa kaljaa, mutta ajattelitko oikeasti, että se kassalla työskentelevä on sen rajoituksen keksinyt?

Juttelin kyseisen kassan kanssa ja sain tietää, että vastaavat tilanteet ovat käytännössä jokailtaisia.

Jos on tarvetta lähteä toiselle ihmiselle äyskäröimään siitä, että sinulle ei myydä laittomasti kaljaa kello 21 jälkeen, niin pitäisikö miettiä, että kuka tässä miehen ja tölkin välisessä parisuhteessa on se määräävä osapuoli?

Ja jos edelleen haluat purkaa turhautumistasi johonkin, niin pura se meihin Kristillisdemokraatteihin. Me kyllä kestämme sen.

Kiitos kaikille äänestäjille.

Johan Savola
Varapuheenjohtaja
Turun Kristillisdemokraatit

Aktiivisen kansalaisuuden tyyssija Åbo

Kuntavaaliohjelmassamme 2017–2021 toteamme:

Jos kansalaisuutemme ei pian kehity aktiivisempaan suuntaan, emme voi rehellisesti enää väittää elävämme demokratiassa. Toimet osallisuuden edistämiseen eivät saa olla pinnallisia vaan niiden tulee mahdollistaa kansalaisten tehokas informointi, päätöksentekoon valmistaminen sekä uudet, jopa kansanäänestyksen kaltaiset osallisuuden muodot. Osallisuuden huomioonottamisen tulee systemaattisesti ja koordinoidusti olla osana kaupungin kaikkia rakenteita virkamiesportaasta duunariin. Osallistavan lähidemokratian toteutumiseksi tulee edistää laaja-alaisen viestintä- ja tiedotuskulttuurin verkoston syntymistä.

Aktiivisen kansalaisuuden, päätöksien ekologisuuden ja vastuullisen kuluttamisen tulisi kehittyä yhä nopeammassa tahdissa. Näiden asioiden edistämisen yleisenä tahtotilana yli puoluerajojen tulisi olla kirjattuna jokaisen puolueen ohjelmaan.

 :: LUE KOKO KUNTAVAALIOHJELMAMME TÄÄLTÄ…

”Naisen on jäätävä hoitamaan lasta!”

Näin sanoi Sirpa Selänne 7.2. MTV3:n ohjelmassa ”Yökylässä Maria Veitola”. Jos tämän olisi sanonut joku mies(poliitikko), niin Jumala häntä auttakoon. Ja Hänkin niin, että kukaan ei saa siitä avusta tietää…

Tasa-arvo on herkkä asia. Erityisen tietoisia siitä ovat he, jotka kokevat, että eivät saa sitä kokea. Biologinen fakta kuitenkin on se, että nainen synnyttää ja imettää syntynyttä lasta, koska mieheltä ei nämä onnistu. Ei toki aina onnistu naiseltakaan, mutta joka tapauksessa merkittävästi useammin kuin miehiltä keskimäärin.

Tämä biologinen fakta kuitenkin johtaa tasa-arvokysymykseen: millä tavalla lasten haluaminen ja lopulta saaminen, joka ei todella ole itsestäänselvyys, vaikuttaa työmarkkinoilla? Esimerkiksi Divest Groupin osakas Jari Kolehmainen nimeää tilanteen sen enempää kiertelemättä rekrytointeihin liittyvänä käsitteenä: lastentekoriski. Äitiyslomalle jäävä äiti maksaa työnantajalle vähintäänkin uuden työntekijän rekrytointiin ja kouluttamiseen menevän ajan, sekä ajan jolloin uusi työntekijä ei vielä työskentele optimaalisen tehokkaasti.

Suomen Yrittäjät osaltaan vaatii vanhemmuuden kustannusten jakamiseen laajempaa rahoituspohjaa. Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa 22.9.2016 liittyen 1.4.2017 voimaan tulevan 2500 euron kertakorvauksen, jonka valtio maksaa yrittäjälle, jonka työntekijä jää äitiyslomalle, tämän olevan ”askel oikeaan suuntaan”. Elinkeinoelämän Keskusliitto ei vastannut tiedusteluuni, mutta lienee vastaamattakin selvää, että heille käy kaikki – kunhan – työnantajapuolen ei pidä maksaa mistään pennin jeniä.

Yksi vaihtoehto olisi se, että vastuu vanhemmuuden kustannuksista poistettaisiin työnantajilta kokonaan ja jollain tavalla tehtäisiin se yhteiseksi asiaksi verotuksen kautta. Akavan johtava asiantuntija Lotta Savinko ei lähtenyt tälle skenaariolle laskemaan edes hintaa tai veronkorotusten suuruutta, koska piti sitä niin epätodennäköisenä vaihtoehtona. Mikäli tulkitsin hänen lähettämäänsä kaavakuvaa oikein, koko potti maksoi vuonna 2015 1043 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 56 miljoonaa. Toisaalta Savinko toteaa myös, että työnantajille näitä kustannuksia merkittävämpi haaste on sijaisten hankkiminen ja perehdytys.Tilastotietoa vanhempainrahojen päivähoidon ja kotihoidon tuen kustannuk...

Lapsia syntyy Suomessa jo nyt hälyttävän vähän. Nähdäkseni merkittävimmät tekijät tähän ovat sopivan kumppanin löytymisen puute sekä huoli tulevaisuudesta. Määräaikaisista määräaikaisiin siirtyminen yleensä työttömyyden kautta ei ainakaan lisää uskoa tulevaisuuteen varsinkaan siinä määrin, että uskaltaisi ottaa riskiä uuden elämän ihmeestä, vaikka luonto voi silti löytää keinon. Sanokaa viisaammat, olisiko syytä kokeilla sittenkin tätä vanhemmuuden siirtämistä kokonaan yhteiseksi asiaksi?

Johan Savola
vpj, kunnallisvaaliehdokas
Turun Kristillisdemokraatit