Aihearkisto: opetus ja kasvatus

Kulttuuri on tärkeä osa elämästämme

piano_ja_oboeKuntavaaliohjelmassamme puhumme paljon ihmisten hyvinvoinnista, nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluina, ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvin tärkeä todeta, että kulttuurilla ja kulttuurituottajilla on tässä iso rooli.

Me pidämme kulttuuria isona asiana ihmisen koko elämänkaaressa, vauvasta vaariin. Senkin takia on selvää, että kulttuuria pitää ottaa mukaan osana varhaiskasvatusta ja opetusta. Lapsillemme voimme jo varhaisesta asti näyttää, että kulttuuri kuuluu kaikille. Musiikki, teatteri, taide – nämä eivät ole vain eliitin etuoikeus, vaan meitä kaikkia varten tehtyä. Kulttuuri tarjoaa kaikille mahdollisuuden nauttia elämästä, kiireenkin keskellä. Kulttuuri saa meitä myös ajattelemaan muutakin kuin työtä.

Kulttuurituottajat voivat luoda mieluisan ympäristön lapsille ja nuorille esimerkiksi tutustua musiikkiin, taiteisiin. Siinä yhdessä tekeminen ja oppiminen yhdistyy kulttuuriin. Mutta kulttuurin tärkeys ei rajoitu vain nuoriin ja työtätekeviin, on paljon toimintaa myös suunnattua eläkeikäisille, on jalkautumista vanhainkoteihin asti. Näin tarjotaan elämyksiä kattavasti. Myös maahanmuuttajille on mahdollista kaikenlaista toimintaa, jonka kautta voimme edistää integrointia. Ei ole vaikeaa nähdä miten tällaisen toiminnan tukeminen toimii ennaltaehkäisevästi.

On kulttuurissa tietenkin vielä hyvää käyntikorttiainesta. Panostamalla kulttuuriin ja kulttuurintuottajiin Turussa voimme tehdä Turusta myös houkuttelevan turisteille, tehdä itseämme tunnetuiksi maailmalla kaikin puolin hyvänä matkailukohteena.

Kristillinen tasajako

Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Se nimittäin ei tarkoita kaikille yhtä paljon, vaan niille enemmän, jotka tarvitsevat enemmän.

Elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja, vaikka – Luojan kiitos – telakkateollisuus Turussa ja autoteollisuus Uudessakaupungissa vetää tällä hetkellä erinomaisen hyvin. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut.

Selvittelin Turun koulutoimen tilaa ja sain kuulla, että erityisten oppijoiden määrä tavallisissa luokissa on lisääntynyt. Tämä on sinänsä hyvä asia, että kaikenlaiset oppijat ovat samassa ryhmässä, mutta jotkut tarvitsevat oppimiseensa enemmän tukea kuin toiset. Yhdellä opettajalla ei ole aikaa kaikille, varsinkin jos luokkakokoja on suurennettu. Erityiset oppijat tarvitsevat koulunkäyntiavustajien tukea. Tätä saattaa olla vaikea ymmärtää, jos omalla lapsella ei ole oppimisvaikeuksia.

Myös työttömyyden pitkittyessä ihminen putoaa peruspäivärahalle. Se ei ole paljon ja muutenkin on ihmisiä, jotka hakevat ruokaa leipäjonoista. Tämäkin voi olla vaikeaa sellaisen ihmisen ymmärtää, joka on aina saanut olla ruoka-aikana kotona. Näkisin parempana, että nykyisten ruokakassien sijaan, tai jopa lisäksi, olisi mahdollista syödä yhdessä lämmin ateria. Toivoisin resursseja myös siihen, että sosiaalialan ammattilaiset voisivat olla paikalla ja käydä ihmisten elämäntilanteita läpi, jotta löydettäisiin mahdollisuus nousta sen hetkisestä talouden tilasta takaisin omavaraisempaan suuntaan.

Kristillinen tasajako: niille enemmän, jotka tarvitsevat enemmän.

Numerolla 661,

Johan Savola
vpj, kunnallisvaaliehdokas
Turun Kristillisdemokraatit

Vaaliohjelmamme 2017: Koulutus

Kuntavaaliohjelmassamme 2017–2021 mielestämme:

  • Esi- ja perusopetuksessa panostamme ryhmäkokojen pienentämiseen. Opettajakunnalle tulee mahdollistaa kunnioittava opetusympäristö sekä tila kohdata oppilaiden yksilölliset tarpeet.
  • Puutteellisesti suomea osaavien oppilaiden määrää ja selviytymistä tavallisissa luokissa tulee seurata ja reagoida heti mahdollisiin ongelmiin.
  • Uuden opetussuunnitelman mukainen digitalisaatiokehitys tulee Turussa toteuttaa tasapuolisesti kaikissa kouluissa. Samalla tulee pitää huolta, että opetus- ja luokkahuonetyöskentelyssä mahdollistuu työrauhan ylläpitäminen.
  • Ammatillisen koulutuksen tarjonnassa on otettava huomioon alueellisen ja valtakunnallisen elinkeinoelämän tarpeet ja niihin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Ammattikorkeakoulujen resurssipula johtaa liiallisiin etäopintoihin ja se taas oppilaan tasolla, kyllä muodolliseen pätevyyteen, mutta käytännön tasolla taidottomuuteen.
  • Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista on tuettava.

Lue koko kuntavaaliohjelmamme täältä…

Ihmisten Turku – perhe on pop

Kuntavaaliohjelmassamme 2017–2021:

  • Perheiden tukeminen on parasta hyvinvointipolitiikkaa. Perhe on yhteiskunnan perustavanlaatuinen mikroyksikkö, jonka toimintaedellytyksien edistäminen tulee olla päätöksenteon ytimessä.
  • Pienten lasten osalta palveluiden monimuotoisuus on avain: se tarjoaa perheille ja erilaisille elämätilanteille monipuolisesti vaihtoehtoja.
  • Päiväkotien sijaisjärjestelmää ja varhaiskasvatuksen opetushenkilökunnan resurssien todellista tilaa tulee tarkastella. Myös vanhemman pidempiaikaista mahdollisuutta hoitaa lapsia kotona tulisi tukea Turku-lisän avulla ja lisätä Turun vetovoimaa perheystävällisenä kuntana. Suomen väestönkasvu on laskevaa ja siihen tulee voida pyrkiä vaikuttamaan.
  • Päiväkodeissa kokonaisuuden kannalta tärkeintä ovat ryhmäkokojen kohtuullisuus, jotta lapsen tasapainoinen kehittyminen ei vaarantuisi. Lapsia ei saa myöskään altistaa sisäilmaongelmille, Turun tulee pitää kiinteistöistään parempaa huolta.
  • Meidän Turun Kristillisdemokraattien mielestä mikroyrittäjyyden, kuten myös yksinyrittämisen muotoja tulisi kartoittaa ja tukea. Esimerkiksi käy perhepäivähoitajuus, joka tarjoaa mahdollisuuden yrittäjyyteen jo olemassa olevassa infrassa eli kodeissa, lisäksi sopivat ryhmäkoot sekä kodinomainen hoito mahdollistuvat juuri tässä hoitomuodossa. Suurien päiväkotikokonaisuuksien sijaan panostaisimme perhepäivähoitajien varahoitojärjestelmän ja yhteistyöverkoston kehittämiseen.
  • Sekä hoito- että sosiaalialalla ennaltaehkäisevä hoito on avainasemassa. Siihen panostaminen on kaikkein viisain ja kustannustehokkain hoitomuoto. Kuntiin jäljellejääviä toimialoja tulee kehittää siten, että kaikilla aloilla on ennalta-ehkäisevään työhön laajempia voimavaroja. Esimerkiksi erinomaisesti toimineen ehkäisevän hammaskasvatustyön sisältöjä tulee palauttaa käyttöön.
  • Neuvolapalveluiden toimintakykyä tulee tukea kaikin tavoin, myös maahanmuuttajien ja pakolaisten suhteen.

:: LUE KOKO KUNTAVAALIOHJELMA TÄÄLTÄ…

Poikkeuksellisen taitavaa tietojenkalasteluyritystä (phishing)

Tänä aamuna hieman kello 10 jälkeen sähköpostiini tuli viesti, joka ensin näytti tulleen Microsoftilta. wp_ss_20170110_0002

Tarkempi tarkastelu välittömästi pani sisäiset hälytyskelloni soimaan. Mikään pankki, tai muukaan virallinen taho ei tällä tavalla tiedustele henkilön henkilökohtaisia tietoja ja varsinkaan salasanaa. Esimerkiksi kerran, kun pankkini soitti minulle ja keskustelun lomassa kysyin jotain, mikä edellytti sähköistä tunnistusta, pankkitoimihenkilö totesi, että ”nyt, kun minä olen soittanut sinulle, en sääntöjemme mukaan voi tehdä tunnistusta. Sinun pitää soittaa uudestaan meille ja sitten voimme tehdä sähköisen tunnistuksen”. Vaikkakin tästä oli minulle lisätyötä (ja puhelinkuluja, koska minä soitan pankkiinpäin), arvostin suuresti, että tämäkin puoli tietoturvasta oli huomioitu. Hänhän olisi voinut vaan esitellä itsensä sen-ja-sen pankin työntekijäksi ja alkaa urkkimaan tietojani.

Palatakseni itse viestiin, se mikä teki tämän kalastelu yrityksen (phishing = verkossa tapahtuva tietojen urkinta) poikkeuksellisen hyväksi, oli se, että sähköposti oli kirjoitettu täydellisellä suomenkielellä.

Laitoin viestin tiedoksi Lounais-Suomen Poliisiin ja Turun Sanomiin. Viimeksi mainitun kautta Microsoft Suomi oli minuun yhteydessä ja pyysi viestin tutkittavakseen. wp_ss_20170110_0003

 

Kannattaa olla tarkkana tietoturva-asioissa. Mikään rehellinen taho ei sähköpostilla tiedustele salasanaasi.

 

Johan Savola
varapuheenjohtaja, kunnallisvaaliehdokas
Turun Kristillisdemokraatit

 

Poikia ei kiinnosta lukeminen – mikä ratkaisuksi?

Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa (29.12.) Petri Nikkilä otti kantaa poikien lukutottumuksiin – tai pikemmin sen puutteeseen. Hän toteaa tutkimusten kertovan, että teini-ikäiset pojat eivät vapaaehtoisesti, toisin kuin tytöt, juuri kirjaa avaa.

Muistan omasta kouluajastani samanlaisen trendin. Silloin meidän poikien kesken oli se taktiikka, että jos kouluun piti lukea kirja, valittiin sellainen kirja, joka löytyi kirjastosta myös VHS-muodossa (VHS = Muinainen äänen ja kuvan tallennusmuoto ;). Lukeminen ei siis minuakaan napannut. Toisaalta tiettyjen PC-pelien sekä tieteisfiktiosarja Star Trekin ansiosta englanninkielentaitoni taas oli keskimääräistä paremmat, vaikka äidinkieli taisikin olla kutosen luokkaa. Kiitos myös Hearts of Iron III:n, jonka takia olen paremmin kartalla Toisen Maailmansodan tapahtumista, kuin pelkästään historian oppikirjoja lukemalla.

Tästä kaikesta huolimatta olen kuitenkin nykyään yliopistokoulutettu ja jopa töissä koulutustani vastaavalla alalla. Jossain vaiheessa se kiinnostus ”puhtaaseen” lukemiseen tuli. On kuitenkin kysyttävä, että mitä hyötyä on korkeasta koulutuksesta, jos siitä ei osaa (tai pääse) antaa eteenpäin? Valmistumisen jälkeen pätevyys on korkea, mutta miten tuot pätevyytesi ymmärrettävään muotoon, vaatii kokemusta, jota ei todella opita vain kirjoja lukemalla.

Ja mitä sitten, kun vuosia valmistumisesta kuluu? Joskus kuulin termin: ”tiedon puoliintumisaika” eli aika, jonka kuluessa tieto on vanhentunut. Plutokaan ei ole enää planeetta. Jos ei anneta mahdollisuutta kehittää itseään valmistumisen jälkeen, ennen pitkää tieto käy turhaksi.

Tietojen päivittäminen on aikaa vievää ja tehokkuutta korostava yhteiskuntamme ei välttämättä tähän edes kannusta, jos se vaikka päättää lomauttaa opettajat veso-päiviksi, kuten menneinä vuosina. Jos äidinkielenopettaja tarjoaa mielekkääksi lukukokemukseksi Päätaloa, Hotakaista tai Sinuhe – egyptiläistä, voi jo lähtökohtaisesti olla, että ne ei ihan kaikkia nappaa. Facebook-seinälläni teologian ja filosofian ylioppilas Miina Hakonen Helsingistä nostikin hyvän näkökulman, että olisi hyvä, että ”oikeasti tekee selväksi, että kaikki lukeminen kelpaa. Harva lapsikaan aloittaa klassikoista, ensin luetaan kuvakirjoja, sarjakuvia yms ja siirrytään sitten monipuolisempaan. Jos siirrytään.” Tämän ymmärtäminen sekä lapsen ja nuoren lukutottumuksiin onnistuneesti vaikuttaminen vaatii tietoa, kokemusta ja myös lisäkoulutusta.

Itsensä kehittäminen on toki pitkälti omasta kiinnostuksesta lähtevää, mutta pyrin ajamaan sitä, että Turussa opettajien lisäkouluttautumisintoa ei ainakaan lannistettaisi yllämainituilla lomautuksilla.

Olkoon vuosi 2017 parempi kuin edeltäjänsä.

Hyvää uutta vuotta!

Johan Savola
varapuheenjohtaja ja kunnallisvaaliehdokas
Turun Kristillisdemokraatit

 

Naisella oikeus päättää omasta kehostaan

Aamulehti.fi uutisoi 8.4. kansanedustaja Sari Tanuksen (kd.) näkemyksistä raskauden keskeytyksiin. Artikkelin mukaan Tanus haluaisi aidon kokoiset sikiönuket päiväkoteihin. Ensimmäinen ajatukseni oli, eteenkin, kun uutisen vapaata kommentointia luin, että olikohan tässä lähtenyt mopo keulimaan?

Sitten mietin asiaa uudelleen. Kommenteissa toistui naisen oikeus saada päättää omasta kehostaan. En ole nainen, mutta itse asia sai minut miettimään, että millä tavalla nämä sikiönuket poistaisivat naisen oikeuden omaan kehoonsa?

Näkisin hyvänä, että itsemääräämisoikeusopetuksen lisäksi peruskoulun viimeisten luokkien opetukseen voisi kuulua myös näiden nukkejen tuoma konkretia siitä, miten ihminen pikkuhiljaa kehittyy äidin vatsassa. Tästä huolimatta naisella on Suomen lain mukaan tietyin edellytyksin oikeus raskauden keskeytykseen.

Edellä mainituista oikeuksista huolimatta saattaa käydä niin, että nainen, tai mieskin, tuntee omantunnontuskia lapsesta, joka ei syntynytkään. Yksin tämän tunteen kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä. Tiedän, että erityisesti kirkon työntekijän kanssa on aina mahdollista pyytää tapaamista ja tulla puhumaan mieltä painavista asioista.

Johan Savola

Lisätietoa aiheesta:

Kannanotto: Turun koulupsykologien työ säilytettävä lähellä koulua myös hallinnollisesti

Julkaisuvapaa 6.11.2014

Turun kaupungin koulupsykologit toimivat sivistystoimialalla, mutta suunnitteilla on ollut palveluiden siirto hyvinvointitoimialan alaisuuteen. Me Turun kristillisdemokraatit olemme sitä mieltä, että koulupsykologitoiminta tulee säilyttää osana sivistystoimialaa kuten suurimmassa osassa Suomen kuntia edelleen uuden oppilashuoltolain tultua voimaan tehdään, ja kuten kokemus ja tutkimus parhaaksi osoittavat sekä lainsäädäntö suuntaa. Näin pystytään takaamaan paras mahdollinen psykologipalveluiden saatavuus lapsille ja nuorille. Oppilaat pääsevät vastaanotolle matalalla kynnyksellä ilman lähetteitä tai välikäsiä, mitä myös vanhemmat arvostavat.

Turussa koulupsykologit ovat myös kehittäneet ongelmia ennaltaehkäisevää työtä, minkä lisäksi he ovat antaneet konsultaatioapua opettajille. Tämän on mahdollistanut se, että psykologien toiminta on sivistystoimialan alaisuudessa, lähellä opetustyötä ja sen esimiehiä, työtovereita ja moniammatillista oppilashuoltoa. Jos koulupsykologipalvelut siirretään hyvinvointitoimialalle, tulee palveluiden saatavuus olemaan jäykkää ja vaarana on työn etääntyminen kouluympäristöstä. Silloin keskitytään mahdollisesti sairauden hoitoon eikä ennaltaehkäisyyn, kuten nykyinen käytäntö on mahdollistanut. Toivomme, että päättäjät tutustuisivat pohjoisen alueen rehtoreiden, Turun koulupsykologien, Turun perusopetuksen koulukuraattorien sekä Psykologiliiton tekemiin kannanottoihin, joissa kannetaan huolta muutosten vaikutuksista.

Suunnitellusta muutoksesta ei koituisi kaupungille säästöä, sillä kaupungin psykologien palkkaus on sama hallintokunnasta riippumatta. Sen sijaan muutos toisi runsaasti haasteita erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta sekä aiheuttaisi lisämenoja muun muassa tarpeettomien työn uudelleenjärjestelyiden vuoksi. Lisäksi yhdymme epäilyyn, että nyt ajetulla muutoksella koetetaan vain löytää säästömahdollisuuksia myös koulupsykologien työhyvinvoinnin kustannuksella. Koulupsykologien resursseja ei ole mahdollista eikä mielekästä suunnata esimerkiksi muiden psykologien sijaistamiseen, sillä asiakastoimintaa on myös koulujen loma-aikoina ja laadukas psykologityö perustuu pitkäjänteisyyteen ja vuorovaikutukseen.

Säästöleikkurin sijaan koulujen psykososiaalinen työ tarvitsisi lisäpanostuksia, eivätkä koulupsykologipalvelut Turussa edelleenkään tavoita kaikkia lain siihen oikeuttamia. Vaikka kristillisdemokraattien mielestä kunnan hallinnollisia rakenteita voidaankin jossain kohtaa keventää, ei sitä tule tehdä lyhytnäköisesti sellaisilla tarpeettomilla sisäisillä siirroilla, joiden syvimpänä tarkoituksena on vain paikata omien palveluiden riittämättömyyttä. Koulupsykologitoiminta osana sivistystoimialaa on ollut työntekijöiden itsensäkin mukaan hyvin toimiva ja kustannustehokas osa Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluita. Me Kristillisdemokraatit ilmaisemme tukemme ja haluamme, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

Hyväksytty Kristillisdemokraattien Turun paikallisosaston syyskokouksessa 5.11.2014.